Blogi taas aktivoituu varmaan lähiaikoina enemmänkin, kun meillä viikon kuluttua pitäisi syntyä Ruutin ensimmäinen pentue. Laskettu aika on 3.11. ja uskon progetestin perusteella, että tulevat maailmaan ihan hyvissä ajoin eli vielä muutama päivä. Pentulaatikkoa aloin kaivamaan tänään näkösille ja pessy riepuja ja lakanoita valmiiksi synnytykseen. Tämmöisiä palleroita luvassa eli emokoira pienenä:
Ruutihan pääsi hellustelemaan Kuusamoon hienon toimeliaan uroksen, Aslan (ER48309/18), kanssa. Asla on rotuunotetun Sasun (ER49313/14) ja Nemon (virallisesti Cirki FI26265/11) pentu, syntynyt keväällä 2014 ennen emänsä rotuunottoa. Asla jäi silloin kuitenkin rekisteröimättä. Jostain kautta noin vuosi sitten kuulin Aslasta ja sen veljestä Ogesta. Ogea kävinkin katsomassa jo aiemmin ja silloin aloimme suunnitella veljesten rekisteröintiä omistajien kanssa. Sasulla ei ole rekisteröityjä jälkeläisiä ja ikää on sen verran, että ei taida enää uusia tullakaan, joten olisi tämän linjan kannalta hyödyllistä rekisteröidä nämä aikuiset urosjälkeläiset. Asia kuitenkin vielä jäi roikkumaan. Nyt kuitenkin pistettiin asioihin vauhtia ja vuosi myöhemmin Aslan ja Ogen rekisteröinti on vihdoin valmis. Ei vähiten siksi, että Aslalle siis pentujakin jo tuloillaan tänne meille.
Asla on toimelias uros, jonka Kallioluoman paliskunta on hankkinut pentuna tarkoituksena kouluttaa koira viljeslyvartiointiin. Asla toimiikin työssään hyvin ja on paliskunnalle sekä isännälleen korvaamaton työkalu. Se on nopea, ketterä, pienikokoinen ja runsasturkkinen uros. Joten näiden kahden, eli Aslan ja Ruutin, jälkeläisistä voi myös odottaa nopeajalkaisia, ketteriä ja pienikokoisia molempien vanhempien ollessa hyvin samantyyppisiä. Kummallakin on runsas säänkestävä lapinporokoiran turkki.
Asla oli oikein touhukas ja energinen tavatessamme. Vieraaseen suhtautui välinpitämättömän ystävällisesti. Kaikki muu kuitenkin kiinnosti enemmän (etenkin juoksunarttu) ja selkeästi näki jo lyhyen tapaamisen aikana, että Asla oli täysin isännän koira. Astutus meni hienosti ja tapahtui nopeasti ensitapaamisella. Tässäpä kuvia tulevasta isäkoirasta:
Emäkoira Ruuti on kyllä rauhoittunut kovasti pentuja odottaessaan ja vatsan kasvettua. Todellisuudessahan Ruuti on melkoinen ruutitynnyri, tällä hetkellä toistaiseksi pelkkä tynnyri. 😀 Ruutin parhaita ominaisuuksia on sen uskollisuus ja syvä rakkaus omaa laumaa ja ihmistä kohtaan sekä vahva luontainen reviiri- ja laumavietti. Minun molemmat porokoiranarttuni pysyvät pihalla ja lenkillä irti, toki tätä asiaa on myös opeteltu nuoresta alkaen. Ruuti myös vahtii ja ilmoittaa haukkumalla pihalla kulkijoista (mm. oravat ja harakat) ja tulevista vieraista. Ruuti on kaikin puolin ollut aina terve. Siltä on tutkittu silmät, sydän ja luusto terveeksi (B/B-lonkat, 0/0-kyynärät). Ruuti on geenitestien perusteella Pompen, DM ja prcd-PRA terve. Tässäpä vielä kuvia Ruutista ennen astutusta:
Ruuti eli Suopunkitytön Jaurun Jata
Ruuti eli Suopunkitytön Jaurun Jata
Ruuti eli Suopunkitytön Jaurun Jata
Tulevien pentujen sukusiitosprosentti 6:n sukupolven mukaan 0,11%. Sukutaulun voi nähdä täältä:
https://jalostus.kennelliitto.fi/frmSukutaulu.aspx?RekNoI=ER48309%2F18&RekNoE=ER13844%2F16&Sukupolvet=6
Pentue on suvultaan mielenkiintoinen ja osin hyvin harvinainen. Molempien, Aslan ja Ruutin, vanhemmista toinen rotuunotettu. Ruutin isä Pösö on muoniolainen porokoira, jonka suku juontaa emän puolelta Ruotsiin (pitkäkarvainen emä Kira) ja isän puolelta Käsivarteen (mm. Zinaidan Hippa). Aslan emän Sasun suku menee todennäköisesti sodankyläläisen Aljo kennelin koiriin sekä Sasun isän emän Naskan kautta niinikään Käsivarren koiriin. Molempien suvuista löytyy ulkomuodollisesti pääosin lapinporokoira-tyyppisiä koiria, mutta löytyy myös ripaus lapinkoira-tyyppisiä (paimensukuiset) koiria. Tämä ei minua häiritse, sillä alunperin nämä lappalaisrodut olivat yhtä ja samaa eri karva- ja tyyppimuunnoksin.
Luonteeltaan odotan pennuista toimeliata ja aktiivisia lapinporokoiria. Pennut pääsevät vain tekevään ja touhuavaan kotiin. Mieluiten jo koirakokemusta omaavalle pennun luovutan, mutta annan tukeni myös aloittelevalle koiran omistajalle kun asenne on kohdillaan. Kasvatan koiria kuitenkin pääosin lemmikiksi ja ihmisen kaveriksi, mutta toki pyrin siihen, että kasvattamissani koirissa on sitä alkuperäistä lapinporokoiraa sellainen annos kuin olen vain osannut kulloisellakin yhdistelmällä saada aikaan. Saapi ja pitää ottaa yhteyttä jos kolahti! 🙂 tpyhaja(a)hotmail.com tai (040)5846468